Reipas liikunta yhteydessä parempaan valtimoterveyteen jo lapsuudessa

Share |
06.02.2017

Tuoreen tutkimuksen mukaan paljon reippaasti liikkuvilla 6–8-vuotiailla on joustavammat valtimot kuin muilla ikäisillään. Kevyellä liikunnalla ei havaittu vastaavaa yhteyttä. Itä-Suomen yliopiston Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimukseen liittyvät tulokset julkaistiin Pediatric Exercise Science -lehdessä. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Cambridgen yliopiston kanssa.

Klikkaa infograafia, niin voit tarkastella sitä suuremmassa koossa.

Sydän- ja verisuonitautien kehittymistä ennakoiva valtimoiden seinämien jäykistyminen voi alkaa jo lapsuudessa. Nyt julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin 136 kuopiolaisen lapsen objektiivisesti mitatun liikunnan ja fyysisen passiivisuuden yhteyksiä valtioiden jäykkyyteen. Fyysistä aktiivisuutta ja passiivisuutta mitattiin syketiedot ja kehon liikkeet tallentavalla mittarilla. Valtimojäykkyyttä mitattiin pulssiaaltomittarilla. Analyyseissä otettiin huomioon monet sekoittavat tekijät ruokavalion laadusta unen määrään ja kehon rasvapitoisuuteen.

Tutkimus osoitti, että lapsilla, joiden päivään sisältyi vähemmän kohtuukuormitteista ja rasittavaa liikuntaa, oli jäykemmät valtimot. 

Liikunnan tehoa ilmaistaan niin sanotulla MET-arvolla, joka kuvaa liikunnan aiheuttamaa lisääntynyttä energiankulutusta lepotasoon verrattuna. Tutkimuksessa riittävän liikunnan rajaksi osoittautui 68 minuuttia liikuntaa päivässä vähintään 5 MET:n kuormittavuudella ja 26 minuuttia vähintään 6 MET:n kuormittavuudella.  Lapsilla, joiden liikkuminen oli tätä vähäisempää, oli muihin verrattuna kohonnut valtimojäykkyys. Tällaisia kohtuullisesti kuormittavia ja rasittavia liikkumisen muotoja ovat esimerkiksi juoksuleikit, useat pallopelit, voimistelu ja tanssi.

Erot lasten valtimojäykkyydessä riippuivat kuormittavan liikunnan määrästä, eivät sen sijaan kevyen liikunnan tai liikkumattoman ajan määrästä.

– Ilmeisesti myönteiset vaikutukset valtimoihin edellyttävät riittävää verenkiertoelimistön rasitusta, jota ei kevyestä liikunnasta saa. Reipas liikunta voi lapsilla myös kompensoida fyysisesti passiivisena vietetyn ajan vaikutuksia, toteaa tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja, post doc -tutkija Eero Haapala.

Tulosten perusteella reipas ja rasittava liikunta on jo lapsilla yhteydessä parempaan valtimoterveyteen. Myös lasten liikuntasuositusten mukaan lapset tarvitsevat päivittäin kuormittavuudeltaan monipuolista liikuntaa, josta vähintään tunti on reipasta liikuntaa.

Linkki julkaisuun

Haapala EA, Väistö J, Veijalainen A, Lintu N, Wiklund P, Westgate K, Ekelund U, Lindi V, Brage S, Lakka TA. Associations of objectively measured physical activity and sedentary time with arterial stiffness in pre-pubertal children. Pediatric Exercise Science 2017. http://journals.humankinetics.com/doi/abs/10.1123/pes.2016-0168

Julkaisun kokoteksti (viimeisin hyväksytty kirjoittajien versio) saatavissa ilmaiseksi: https://childhoodactiveliving.files.wordpress.com/2016/02/2017_pes_haapala-et-al-physical-activity-and-arterial-stiffness.pdf

09.01.2018Kehon koostumus vaikuttaa lasten luuntiheyteen
26.06.2017Aktiivinen arki voi vähentää ylipainon riskiä jo lapsilla
12.04.2017Valikoivan lapsen ruokavaliossa voi olla puutteita
03.04.2017Perhetausta vaikuttaa lasten ohjatun liikunnan määrään ja ruutuaikaan
31.03.2017Veren rasvahapot paljastavat mitä lapsesi pistää suuhunsa
06.02.2017Reipas liikunta yhteydessä parempaan valtimoterveyteen jo lapsuudessa
29.09.2016Samat geenit vaikuttavat syntymäpainoon ja aikuisiän terveyteen
13.09.2016Terveellinen ruokavalio tukee lasten lukutaitoa
13.09.2016Lasten liikunta ja ravitsemus meni Instaan ja Twitteriin!
07.09.2016Alle 8-vuotiaiden lasten liikuntasuositukset julkaistiin

Siirry arkistoon »